Olen nuori ammattitutkinnon suorittanut nainen, joka työskentelee erikseen kutsuttavana, niin sanottuna reservityöntekijänä. Olen ollut nyt vuoden verran firmassa töissä, jossa aloitin työharjoittelulla.

Työharjoittelun jälkeen olen ollut palkallisessa työssä eri kohteissa. Peruspalkkani on alle kymmenen euroa tunnissa ja saan vielä hurjat kaksikymmentäviisi senttiä lisää, koska olen suorittanut ammattitutkinnon. Minulle saatetaan soittaa keskellä aamua ja pyytää töihin, kun joku on sairastunut. Koska en halua olla ilkeä ja haluan jatkossakin, että minulla on töitä, suostun vaikka en olisikaan nukkunut kovin montaa tuntia. Olen heille heittopallo, hernepussi, jonka voi nakata minne sattuu. Tietysti voin – ja olenkin – kieltäytynyt työstä, jota en halua tehdä tai vuoroista joihin en pääse.

Se asia mikä minua tässä eniten hämää, on se että olen yhä työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana ja saan Kelalta työmarkkinatukea. Tuen täysinäinen määrä on yhdeltä päivältä 25,63 €, josta verotetaan 20 %. Siis työttömänä työnhakijana saan, jos en olisi töissä, 410,08 € kuukaudessa sekä asumistuen, mikä on maksimissaan noin 250 euroa, riippuen asunnon koosta ja vuokrasta (ja peruskorjauksista, asujien määrästä jne.). Sosiaalitoimistosta voi hakea toimeentulotukea, joka on noin 200–417 € riippuen tuloista.

Ei ole häävi summa.

Mutta koska olen töissä, en saa sosiaalitoimistosta rahaa, he katsovat tienaavan minun liikaa. Koska olen töissä, Kela vähentää jokaisesta tienaamastani eurosta 50 senttiä työmarkkinatuestani. Eli joinain kuukausina saatan jäädä miinukselle verrattuna henkilöön, joka ei käy töissä, mutta saa sosiaalitoimelta toimeentulotukea ja Kelalta työmarkkinatukea tai päivärahaa.

Minulla on kaksio ja auto, nämä hankin ennen kuin jäin tähän loukkuun. Nyt rahavaikeuksien takia joudun myymään auton.

Eli olen toisin sanoen työtön työssäkävijä. Töitä ei ole paljoa, yleensä noin 30–60 tuntia kuukaudessa. Silti Kela ”rankaisee” minua ottamalla rahaa tuistani pois. Eikö olisi aika tukea sitä työssäkäyntiä ja maksaa vaikka enemmän rahaa niille, jotka oikeasti käyvät töissä, eikä vaan loju kotonaan? Mutta koska Suomen valtio on oikeasti todella pihi, eikä rahaa riitä kansalaisilleen. Onko tuo ihmekään jos kaikki rahat menevät Herrojen suuhun ja palkallisiin lomiin? ;)